Viimeisimmässä Perhe-lehdessä on juttu superperheestä. Kirjoituksen mukaan lapset eivät koskaan kiukuttele vaan harrastavat. Ehkä meillä sitten kiukutellaan senkin edestä?
Lehtijutussa perheen äidin mukaan kiukuttelemattomuus on merkki siitä, että lapset ovat onnellisia. Mielestäni se ei mitenkään voi olla onnellisuuden mittari.
Pikemminkin kiukuttelu on merkki siitä, että lapsi kokee vanhempansa niin turvallisiksi, että kurjiakin tunteita voi näyttää. Ja meillä känkkäränkkä saattaa välillä purra aikuisiakin. Vaikka joskus riidelläänkin, niin kaikki erimielisyydet aina myös sovitaan, se on meidän linja.
Tänään meillä on ollut ilahduttavan ihana, kiukuton päivä. Sellainen arjen aarrepäivä, leppoisa ja nauruntäyteinen.
Silti teema nousi jälleen mieleeni, kun näin ensimmäisen jakson superperheestä kertovasta televisiosarjasta. Katsoitteko te muut sarjaa? Mitäs tuumaatte?
Laitanpa viestiä vielä tähänkin; sain s-postisi ja otan yhteyttä Tarratyttöihin;) Kiitos! Ihana yllätys oli voittaa!
VastaaPoistaTv-sarjasta sen verran että katsoin mielenkiinnolla,mutta yhteen kertaan se taatusti jää! Lapset eivät kiukuttele kun eivät ehdi elää lapsina...
Meillä ainakin uskotaan siihen, että lapset nimenomaan uskaltavat näyttää tunteitaan kotona, koska tietävät että heitä rakastetaan(ja ihan sellaisina kun ovat!).