Tuuti on tullut

Meillä ehdittiin tätä jo odottaakin - nimittäin kotimaista äidinmaidonkorviketta.

Vielä kun Apilanuttu oli vauva, tehtiin Tutteli Suomessa. Siksi meillä juotiin sitä eikä muita merkkejä. Sen pienen hintaeron maksoi kotimaisuudesta ihan mielellään.

Koska Apilanutun kanssa täysimetys ei onnistunut koskaan, kului korviketta paljon. Aurinkoinen pärjäsi aluksi äidinmaidolla, mutta jo muutaman kuukauden ikäisenä tarvittiin jälleen lisämaitoa. Puolivuotiaana tyttö teki imetyksen suhteen täyden stopin. Tuttelia kehiin siis!

Kunnes tulin lukeneeksi Tutteli-purkkia tarkemmin. Olin olettanut korvikkeen olevan kotimaista - mutta se valmistetaankin nykyään Hollannissa. Höh.

Sen jälkeen on ollut pakko valita ulkomaisista. Lisäksi Tuttelin purkkiuudistus teki pakkauksesta äärimmäisen hankalasti avattavan. Siis miksei purkkia voi saada auki ilman saksia? Tyylikäs uusi pakkaus toki on, mutta se ei lohduta kun reissussa turskautan maidon (jälleen) pakkausta avatessani vaatteille. Nan-purkki oli vaan käytännöllisempi.

Kunnes markkinoille tuli kotimainen Tuuti. Se on meidän juttu. Kotimainen sisältö sekä kiva ja etenkin toimiva pakkaus. Jee!

Kotona

Meillä nautitaan kotielämästä, sellaisesta ihan tavallisesta arjesta. Kesästä ja kodista.

Nyt kesän aikana meillä tehdään toivottavasti myös remonttia, niitä kauan ja kipeästi kaivattuja lisäneliöitä asumiseen. Samalla voime luopua monesta väliaikaisratkaisusta ja saamme taloa siihen asuun, johon sen oikeasti haluammekin. Ihanaa!

Tänään saamme toivottavasti kasattua eteiseen uuden kaapin lasten ulkovaatteille. Jotenkin tuntuu, että meneillään on niin monta projektia, että blogi on jäänyt elämään hiljaiseloa. Me sen sijaan ramppaamme sisälle ja ulos, leivomme raparperipiirakkaa, keräämme kukkia, ripustamme pyykkiä, askartelemme lyhtyjä valkoisenaan kukkivaan omenapuuhun....

Meillä on sisällä leikkimökki, pikkukoti, johon saimme pariovet paikoilleen. Oviverhot vain puuttuvat, lupaan kuvia pikkukodistakin heti, kun vaan mahdollista.

Pihaan on rakennettu ritarilinnan torni, josta voi laskea liukumäkeä alas. Torni odottaa maalaamista ja sitten senkin voi esitellä täällä.

Kuvaamista odottavat myös lukuisat ihanat lastenvaateostokset...

Koko ajan tapahtuu paljon ja samalla kaikki on koko ajan vähän kesken ja rempallaan. Ihan niin kuin elämässä olla pitääkin.

Kuvat: Ystäväni Anne <3